On tietysti mahdoton olla joka hetki jatkuvasti iloinen, mutta Jumalalta olen saanut elämääni ilon, joka kantaa kaikkien negatiivistenkin tunteiden ja tilanteiden keskellä, ja joka tekee elämästäni iloista. Ilo, joka kumpuaa jostain syvältä ja jota ei voi mikään sammuttaa. Ilo, joka on paljon enemmän kuin tunne. Ilo, joka säilyy tunteiden vaihdellessa. Kaikkein vaikeimmissa tilanteissa ei ehkä kiittäminen tule ensimmäisenä mieleen, mutta monesti tunnen kyllä kiitollisuutta Jumalan läsnäolosta vaikeissa tilanteissa. Ainakin heti pahimman mentyä ohi, kun huomaan Jumalan auttaneen minut taas eteenpäin, olen kiitollinen Hänen armostaan Jeesuksessa Kristuksessa, jonka ansiosta matkani päämääränä on taivas, ikuinen elämä Jumalan lähellä kirkkaudessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti