"Av dina befallningar får jag förstånd, därför hatar jag alla lögnens vägar. Ditt ord är mina fötters lykta och ett ljus på min stig."
Ps.119:104-105

"Through Your precepts I get understanding: Therefore I hate every false way. Your word is a lamp on my feet and a light to my path."
Psalm 119:104-105

tiistai 5. elokuuta 2014

"Hän tuli omiensa tykö, ja hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan. Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä." Joh. 1:11-12


maanantai 4. elokuuta 2014

"Herra, sinä asetut kilveksi eteeni, sinun oikea kätesi tukee minua, sinun apusi tekee minut vahvaksi. Sinä teet varmoiksi askeleeni, polveni eivät horju." Ps. 18:36-37



sunnuntai 3. elokuuta 2014

Iloa, koettelemuksia ja viisautta

"Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona niitä monenlaisia koettelemuksia, joihin joudutte. Tehän tiedätte, että kun uskonne selviytyy koetuksesta, tämä kasvattaa teissä kestävyyttä. Ja kestävyys johtakoon täydelliseen tulokseen, jotta olisitte täydellisiä ja eheitä, ette vajaita miltään kohden. Jos kuitenkin joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön sitä Jumalalta. Hän on saava pyytämänsä, sillä Jumala antaa auliisti kaikille, ketään soimaamatta." Jaak. 1:2-5


Ainakin minun elämässäni tulee jatkuvasti eteen vaikeita tilanteita, joissa todella tarvitsen paljon viisautta, jotta osaisin toimia Jumalan tahdon mukaan (tai jotta voisin ylipäätään selviytyä tilanteista jollakin tavalla). Tarvitsen ja pyydän Jumalta viisautta ja myös sitä saan. Yhä uudestaan ja uudestaan huomaan tarvitsevani viisautta, ja aina uudelleen Jumala viisauttaan lahjoittaa. Kiitän Kaikkivaltiasta Jumalaa, jolta saan aina tarvitessani pyytää ja joka aina antaa minulle tarvitsemani! Olen todella kiitollinen kaikesta viisaudesta, jota Jumala olet minulle antanut, jota tulet antamaan! Onneksi ei itse tarvitse olla viisas, riittää, että pyytää viisautta silloin, kun sitä tarvitsee.

Koettelemuksia ainakin minun on kyllä mahdoton pitää pelkkänä ilona, olen kyllä jo oppinut joskus huomaamaan koettelemuksien iloisen puolen, mutta että pitäisin koettelemuksia pelkkänä ilona, ehei. Aluksi on usein vaikea nähdä koettelemuksessa mitään hyvää, mutta uskoni on selvinnyt koettelemuksista kestävyydestä en tiedä, täydelliseksi ja eheäksi tulen perillä Isän luona taivaassa, näin uskon. Tosin prosessi kohti täydellisyyttä ja eheyttä on alkanut ja jatkuu koko maanpäällisen elämäni ajan Kristuksen yhteydessä eläessäni.

lauantai 2. elokuuta 2014

"Kiitä Herraa, minun sieluni, ja kaikki, mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä. Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on tehnyt, hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi, joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella, joka sinun halajamisesi tyydyttää hyvyydellään." Ps. 103:1-5


perjantai 1. elokuuta 2014




"Kaikki, mitä teette, se tehkää sydämestänne, niinkuin Herralle, eikä ihmisille, tietäen, että te saatte Herralta palkaksi perinnön; te palvelette Herraa Kristusta." Kol.3:23-24


torstai 31. heinäkuuta 2014

Onnea on...

...istua omalla (vuokra-asunnon) rivitalopihalla ja nauttia kesästä, lämmöstä, tuulesta, kauniista kukista ja muista kasveista. Olen kiitollinen sateesta, joka kasteli puutarhani ja raikasti ilman. Kukat, jotka ränsistyivät sateessa kukoistavat taas pian, aurinko paistaa, linnut lentelevät pihan yli ja pensasaidan suojaan. Kimalaiset (ja muut ötökät) kiertävät kukasta kukkaan. Onneksi on kesä, ja kesän jälkeen syksy ja talvi ja kevät ja taas kesä. Kesä ei mielestäni koskaan ole liian pitkä, syksy ja kevätkin hujahtavat usein ohi (liian) nopeasti, mutta talvi voisi olla lyhyempikin. Uskallanko edes myöntää, että alan pian palella tässä varjossa pihalla istuessani, vaikka lämpömittari näyttää 22 astetta lämmintä, mutta sitten siirryn sisälle, jossa on 27 lämpöastetta. Nyt on taas mukava olla sisällä, kylmät jalkani pitävät huolen siitä, ettei minusta tunnu liian kuumalta, ja kun alkaa tuntua voin taas mennä hetkeksi ulos istuskelemaan.



"Kun te totuudelle kuuliaisina olette puhdistautuneet elääksenne vilpittömässä, veljellisessä rakkaudessa, niin rakastakaa toisianne uskollisesti ja kaikesta sydämestänne. Olettehan te syntyneet uudesti, ette katoavasta siemenestä, vaan katoamattomasta, Jumalan elävästä ja pysyvästä sanasta. Sillä ihminen on kuin ruoho, ihmisen kauneus kuin kedon kukka. Ruoho kuivuu, kukka lakastuu, mutta Herran sana pysyy iäti. Juuri tämä on teille ilosanomana julistettu." 1.Piet.1:22-25

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Onnellinen

Olenko onnellinen? Mitä onnellisuus on? Miksi olen onnellinen? Jos minulta kysyttäisiin, olenko onnellinen, vastaisin, että olen. Oikeastaan ei minulta ihan sitä kysytty, mutta vastaukseni oli kuitenkin, että kyllä minä ainakin olen onnellinen. Mutta kyseinen keskustelu sai minut pohtimaan, että mitä onnellisuus oikeastaan on ja miksi minä olen onnellinen. Perimmäinen syy onnellisuuteeni on suhde Jumalaan, se että elän Hänen läheisyydessään, Rakkautensa ympäröimänä. Onnellisuus on ehkä lähinnä asenne, tapa suhtautua elämään, sitä että keskittyy enemmän positiiviseen kuin negatiiviseen. Iloitsen pienistä asioista ja osaan yleensä nähdä asioiden hyvät puolet. Toisaalta en välttele vaikeita, surullisia ja ongelmallisia asioita, vaan kohtaan ne sellaisina kuin ne ovat, pyrin selvittämään ja ratkaisemaan asiat aina heti. Olennaista on etten jää vellomaan ikäviin tilanteisiin ja negatiivisiin tunteisiin, joita ne aiheuttavat. Aina ja kaikkea en voi saada selväksi ja ratkaistua, koska kyse ei ole pelkästään minusta, ja sellaiset asiat ja niiden aiheuttamat ikävät tunteet joudun kohtaamaan yhä uudestaan ja uudestaan, mutta  jokaisen kohtaamisen jälkeen ja välissä jatkan onnellisena elämääni eteenpäin keskittyen hyviin, iloisiin ja onnellisiin asioihin elämässäni.

Olen kirjoittanut tätä postausta moneen otteeseen, koska tuntuu etten osaa kirjoittaa ajatuksiani ollenkaan siihen muotoon, mitä yritän sanoa. Toivottavasti tästä saa kuitenkin edes vähän oikean käsityksen siitä, mitä haluaisin sanoa. Onnellisuus ei liity ulkonaisiin olosuhteisiin vaan on sisäinen tila, joka kumpuaa hyväksynnästä. Siitä, että hyväksyy itsensä ja muut sekä ympäröivän maailman sellaisina kuin ne ovat eikä yritä muuttaa niitä, jotta voisi olla onnellinen. Toki joitakin asioita olosuhteissaan ja itsessään voi olla syytäkin muuttaa, mutta useimmiten kannattaa kääntää olosuhteet ja oma persoonallisuus voimavaraksi (keskittyä hyviin puoliin) sen sijaan, että yrittäisi taistella olemassaolevaa vastaan.


"Kohottakaa riemuhuuto Herralle, kaikki maa. Palvelkaa Herraa ilolla, tulkaa hänen kasvojensa eteen riemulla. Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät tehnyt, ja hänen me olemme, hänen kansansa ja hänen laitumensa lampaat." Ps.100:1-3


 


Jeesus puhui taas kansalle ja sanoi: "Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa  minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo." Joh. 8:12