Iloista ensimmäistä adventtia!

Tämän blogin kirjoittaminen on taas jäänyt vähän liian pitkäksi aikaa, mutta kun voimat eivät vaan ole riittäneet paljon mihinkään. Joitain käsitöitä olen saanut tehtyä, joten sitä blogia on ollut helpompi päivittää. Puutarhanrintamalla on ollut hyvin hiljaista, joten myös puutarhablogin päivitystahti on ollut erittäin hidas. Tämän blogin luonnoskansioon on ilmaantunut joitakin luonnoksia, kun ideoita siitä, mitä kirjoittaisi, kyllä olisi. Ajatusten muokkaaminen sanoiksi on vaan jäänyt aina kesken. Toivottavasti saisin kuitenkin piakkoin aikaiseksi kirjoittaa edes hieman enemmän (ja useammin).

Tänään haluan kuitenkin toivottaa kaikille oikein iloista ensimmäistä adventtia! Joulunodotus ja adventinaika tuokoon iloa ja rauhaa teidän kaikkien elämään!

Auringonpaistetta

Jos muutaman päivän ajan olikin synkkää, sateista ja pimeää, niin tänään aurinkokin näyttäytyi. Paistoi oikein kirkkaasti pari tuntia, kunnes piiloutui takaisin pilvien taakse. Tämän päivän sää houkutteli ulkoilemaan. Aurinko ei enää siinä vaiheessa paistanut, kun minä ehdin ulkoilemaan, mutta tänään ei ainakaan satanut, ja siksi oli valoisampaakin kuin parina aikaisempana päivänä. Toisaalta oli kyllä paljon kylmempikin, eikä tuulikaan ollut kokonaan tyyntynyt, ja aikaisinhan se hämärä ja pimeä tähän aikaan vuodesta kirkkaanakin päivänä tulee. Oikein ihana päivä, mukavaa saada vaihtelua säähän harmaiden ja sateisten päivien jälkeen. Jokohan huomenna sataa lunta täälläkin? Toivoisin ainakin mieluummin lunta kuin vettä tai räntää, vaikka kaikkein mieluiten huomenna saisi olla samanlainen sää kuin tänään.

Talviunta

Ulkona on pimeää, sataa vettä ja tuulee, mutta onneksi sisällä on mukavan lämmintä. Tuulen humina, ja sateen ropina kuulostavat ihan kivoilta, mutta valoa on vaikea saada tarpeeksi. Ei se mitään, että illalla on pimeää, meillä on sähköt ja tehokkaat lamput ja kynttilöillä saa luotua mukavaa tunnelmaa, mutta kun tuntuu ettei päivät valkene ollenkaan, on vaan koko ajan niin harmaata ja pimeää.

Tekisi mieli käydä talviunille. En nyt sentään haluaisi koko talvea nukkua, enkä edes marraskuuta, tai niin pitkään, kun vaan pimenee eikä edes ole lunta tuomassa valkeutta pimeyteen. Mutta talvella unen tarpeeni kyllä tuntuu lisääntyvän, ja nimenomaan aamuisin nukuttaa, ja mielelläni käyttäisin päiväni neuloen. Syksyn synkentyessä ja säiden kylmentyessä innostun aina neulomaan enemmän ja enemmän. Keväällä valon lisääntyessä innostun siementen kylvämisestä ja puutarhanhoitamisesta. Kesällä puutarhan ja neulomisen lisäksi innostaa vaikka mikä muu. Syksyllä innostun opiskelemisesta, uusista asioista, tänä syksynä esimerkiksi aloitin italian kielen opiskelemisen (ja jatkoin jo aiemmin aloittamani espanjan kielen opiskelua).

Opiskelen ihan vaan omaksi ilokseni ja harrastuksekseini, ja uuden oppiminen on talvellakin mukavaa, mutta pimeänä marraskuun iltana sohvalla neulominen tuntuu paljon houkuttelevammalta kuin italian oppitunnille lähteminen. Olen kuitenkin iloinen, että aloitin nämä harrastukseni syksyllä, muuten istuisin varmaan kaikki illat sohvalla neulomassa koko talven. On oikein hyvä, että sohva saa 3-4 vapaailtaa viikossa. Ja ehkä se on minullekin parempi niin.